Lämpö­rappaus eli eriste­rappaus

Eristää lämpöä ja lisää asumis­mukavuutta

Keratam Oy tekee lämpö­rappaukset eli eriste­rappaukset ammattitaidolla kaikissa kohteissa. Menetelmä on suosittu etenkin betonielementti­talojen julkisivujen korjauksessa, sillä paloturvalliset rappauseristeet eristävät lämpöä tehokkaasti ympäri vuoden.

Työskentelemme Itä- ja Etelä-Suomen alueella Savonlinnassa, Kajaanissa, Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Imatralla, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Heinolassa, Porvoossa sekä Helsingissä. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

U-arvo ja rakennuksen energian­säästö

Lämpö­rappausta eli eriste­rappausta käytetään etenkin vanhemmissa taloissa, joissa sillä pystytään merkittävästi parantamaan asumis­mukavuutta, ulkonäköä sekä rakennuksen lämpö- eli U-arvoa.

Rakennus­määräysten sisältämät vaatimukset esitetään lämmönläpäisy­kertoimena eli U-arvona. U-arvo määritellään siten, että se on sallitun lämmön­läpäisyn enimmäis­määrä pinta-alayksikköä kohden W/m2 K (wattia neliömetriä kohti) sekä Kelvinin lämpötila­eroasteina. Mitä pienempi on U-arvo, sitä parempi on lämmöneristys. U-arvot on määritetty eri rakennus­materiaaleille.

Seinän U-arvon parantaminen

U-arvojen perusteella määritellään, mikä on oikea eristyksen paksuus esimerkiksi seinään, kattoon ja lattiaan.

Vanhoissa taloissa – esimerkiksi 40–50-luvuilla rakennetuissa – tyypillinen rakenne on tiiliseinä. Esimerkiksi 1 1/2 kiven kennotiiliseinä (1), lisäeristetty tiiliseinä, jossa on lisäeristeenä esimerkkisi 100 mm kevytbetoni tai lastuvilla (2) tai tiilikuori­muuri, jossa tiiliseinien välissä on ilmarako (3).

Näissä rakenteissa päästään tyypillisesti U-arvoon 0,9–1,10. Massiivinen tiiliseinä toimii kuitenkin hyvin lämmön­tasaajana ja pystyy hyödyntämään passiivista energiaa, joten käytännön U-arvo ei välttämättä ole näin huono. Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa myös rakenteiden tiiviys: jos seinärakenne on syytä tai toisesta hatara, U-arvo voi olla huomattavasti teoreettista huonompikin.

Minimiarvot eri rakenneosille määritetään Suomen rakentamismääräys­kokoelman osan C4 kohdassa 3.2. Vuodesta 2010 alkaen ulkoseinän U-arvon tulee olla uusissa rakennuksissa vähintään 0,17.

Yhteenveto

Lämpö­rappauksella voidaan siis saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä asumismukavuuden ja ulkonäön parantumisen lisäksi. Lämpö­rappauksen tarpeen ja tavan määrittää asiantunteva rakenne­suunnittelija, joita löytyy esimerkiksi rakennusalan insinööri­toimistoista.

Usein käytetään 50 mm:n mineraalivillaa, jonka päälle rappaus tulee. Hinta riippuu aina kohteesta, ja usein liikutaan 50–150 €:n neliöhinnoissa. Pyydä meiltä tarjous, niin saat tarkan kustannusarvion!

Lisäeristeenä voi käyttää myös EPS-levyä. Lue lisää!

Tarkemmat ohjeet ja materiaalien U-arvot löytyvät Suomen rakentamismääräys­kokoelmasta C4.

• Suomen rakentamismääräys­kokoelma C4 (pdf)
• Suomen rakentamismääräys­kokoelma C3 (voimassa 1.1.2010 lähtien) (pdf)
• DOFLäMPö-ohjelma, jolla voi laskea seinän U-arvon
• U-arvon eli lämmönläpäisy­kertoimen määritelmä Wikipediassa

Miksi lämpö­rappaus?

Tiilirakenteisen seinän U-arvon parantaminen on ehdottomasti kustannus­tehokkainta suorittaa lämpö­rappauksella eli eriste­rappauksella. Siinä kiinnitetään 50–150 mm villa- tai eps-levy liimalaastilla tai kiinnikkeillä seinään, jonka päälle laitetaan rappausverkko tartuntaa varten.

Useasti vanhoissa taloissa päädyt aiheuttavat suhteellisesti suurimman energia­hävikin. Jossain tapauksissa onkin päädytty rappaamaan pelkät päädyt. Lisä­eristeenä voi käyttää myös EPS-levyä. Lue lisää!

Lämpö­rappauksen tarpeen ja tavan määrittää aina asiantunteva suunnittelu­toimisto.

Esimerkki 1

1950-luvulla rakennetussa pienessä kerros­talossa on seinärakenteena 1 1/2 kiven kennotiiliseinä, jonka vahvuus on 400 mm. Laskettu teoreettinen U-arvo on vain 1,031. 150 mm mineraali­villalla lisä­eritettäessä saavutetaan U-arvo 0,236 (esimerkki 1), joka on jo alle rakennus­määräysten minimiarvon (RakMk minimi 2007–2009).

Tällaisella eristyksellä saavutetaan myös merkittäviä rahallisia säästöjä. Säästö riippuu luonnollisesti energian hinnasta, lämmitys­tavasta sekä rakennuksen sijainnista. Energian­kulutus voidaan laskea seuraavalla kaavalla:

U-arvo (W/Km²)*pinta-ala (m²)*24 (h)*5 550 (Kd) = Wh.
5 550 Kd = lämmitys­tarveluku eli aste­päiväluku lämmitys­kaudella. Lue lisää Ilmatieteen laitoksen sivuilta!

Kulutus voidaan muuttaa hinnaksi esimerkiksi kertomalla energian­kulutus sähkön hinnalla kWh * 0,085c.

Esimerkki 2

Seinäpinta-alaa on 500 m². Alkuperäinen U-arvo on 1,031. Kun tehdään 50 mm lisäeristys, U-arvo saadaan pudotettua arvoon 0,486. Tällöin erotus on 0,545.

0,545 W/Km² * 500 m² * 24h * 5 550 Kd= 36 297 kWh.
36 297 kWh * 0,085 = 3 085 €/vuosi

Viitteellinen vuosisäästö lämpö­rappauksella 50 mm:n mineraali­villalla.

Lisä­eristäminen

Lämmön­eristystä EPS-levyillä

Lisä­eristäminen kannattaa tehdä EPS-levyillä, jotka takaavat hyvän lämmön­eristyksen. EPS eli styrox on eristelevyä, joka on valmistettu poly­styreenistä. Se on ominaisuuksiltaan paras mahdollinen lämmön­eriste monenlaisiin kohteisiin. Lisä­eristäminen EPS-levyillä on myös ympäristö­ystävällistä, sillä ne ovat kokonaan kierrätet­tävissä.

Kysy lisätietoja tai pyydä tarjous!

Esimerkki EPS-lisäeristämisen vaikutuksista

1960–70-lukujen kerrostaloissa on pääosin heikosti eristetyt seinät. K-arvot vain tasoa 0,50–0,55 W/m2K.

EPS-lisäeristyksellä saadaan merkittävä parannus (*):

• Paksuus K-arvo (U-arvo)
• 50 mm 0,28 W/m2K
• 80 mm 0,24 W/m2K

*) Esimerkkinä vanha seinä 0,52 W/m2K.

Merkittävää energiansäästöä saadaan myös lämpörappauksella. Lue lisää!