Lämpörappaus eli eristerappaus
Eristää lämpöä ja lisää asumismukavuutta
Keratam Oy tekee lämpörappaukset eli eristerappaukset ammattitaidolla kaikissa kohteissa. Menetelmä on suosittu etenkin betonielementtitalojen julkisivujen korjauksessa, sillä paloturvalliset rappauseristeet eristävät lämpöä tehokkaasti ympäri vuoden.
Työskentelemme Itä- ja Etelä-Suomen alueella Savonlinnassa, Kajaanissa, Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Imatralla, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Heinolassa, Porvoossa sekä Helsingissä. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!
U-arvo ja rakennuksen energiansäästö
Lämpörappausta eli eristerappausta käytetään etenkin vanhemmissa taloissa, joissa sillä pystytään merkittävästi parantamaan asumismukavuutta, ulkonäköä sekä rakennuksen lämpö- eli U-arvoa.
Rakennusmääräysten sisältämät vaatimukset esitetään lämmönläpäisykertoimena eli U-arvona. U-arvo määritellään siten, että se on sallitun lämmönläpäisyn enimmäismäärä pinta-alayksikköä kohden W/m2 K (wattia neliömetriä kohti) sekä Kelvinin lämpötilaeroasteina. Mitä pienempi on U-arvo, sitä parempi on lämmöneristys. U-arvot on määritetty eri rakennusmateriaaleille.
Seinän U-arvon parantaminen
U-arvojen perusteella määritellään, mikä on oikea eristyksen paksuus esimerkiksi seinään, kattoon ja lattiaan.
Vanhoissa taloissa – esimerkiksi 40–50-luvuilla rakennetuissa – tyypillinen rakenne on tiiliseinä. Esimerkiksi 1 1/2 kiven kennotiiliseinä (1), lisäeristetty tiiliseinä, jossa on lisäeristeenä esimerkkisi 100 mm kevytbetoni tai lastuvilla (2) tai tiilikuorimuuri, jossa tiiliseinien välissä on ilmarako (3).
Näissä rakenteissa päästään tyypillisesti U-arvoon 0,9–1,10. Massiivinen tiiliseinä toimii kuitenkin hyvin lämmöntasaajana ja pystyy hyödyntämään passiivista energiaa, joten käytännön U-arvo ei välttämättä ole näin huono. Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa myös rakenteiden tiiviys: jos seinärakenne on syytä tai toisesta hatara, U-arvo voi olla huomattavasti teoreettista huonompikin.
Minimiarvot eri rakenneosille määritetään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C4 kohdassa 3.2. Vuodesta 2010 alkaen ulkoseinän U-arvon tulee olla uusissa rakennuksissa vähintään 0,17.
Yhteenveto
Lämpörappauksella voidaan siis saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä asumismukavuuden ja ulkonäön parantumisen lisäksi. Lämpörappauksen tarpeen ja tavan määrittää asiantunteva rakennesuunnittelija, joita löytyy esimerkiksi rakennusalan insinööritoimistoista.
Usein käytetään 50 mm:n mineraalivillaa, jonka päälle rappaus tulee. Hinta riippuu aina kohteesta, ja usein liikutaan 50–150 €:n neliöhinnoissa. Pyydä meiltä tarjous, niin saat tarkan kustannusarvion!
Lisäeristeenä voi käyttää myös EPS-levyä. Lue lisää!
Tarkemmat ohjeet ja materiaalien U-arvot löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelmasta C4.
- Suomen rakentamismääräyskokoelma C4 (pdf)
- Suomen rakentamismääräyskokoelma C3 (voimassa 1.1.2010 lähtien) (pdf)
- DOFLäMPö-ohjelma, jolla voi laskea seinän U-arvon
- U-arvon eli lämmönläpäisykertoimen määritelmä Wikipediassa
Miksi lämpörappaus?
Tiilirakenteisen seinän U-arvon parantaminen on ehdottomasti kustannustehokkainta suorittaa lämpörappauksella eli eristerappauksella. Siinä kiinnitetään 50–150 mm villa- tai eps-levy liimalaastilla tai kiinnikkeillä seinään, jonka päälle laitetaan rappausverkko tartuntaa varten.
Useasti vanhoissa taloissa päädyt aiheuttavat suhteellisesti suurimman energiahävikin. Jossain tapauksissa onkin päädytty rappaamaan pelkät päädyt. Lisäeristeenä voi käyttää myös EPS-levyä. Lue lisää!
Lämpörappauksen tarpeen ja tavan määrittää aina asiantunteva suunnittelutoimisto.
Esimerkki 1
1950-luvulla rakennetussa pienessä kerrostalossa on seinärakenteena 1 1/2 kiven kennotiiliseinä, jonka vahvuus on 400 mm. Laskettu teoreettinen U-arvo on vain 1,031. 150 mm mineraalivillalla lisäeritettäessä saavutetaan U-arvo 0,236 (esimerkki 1), joka on jo alle rakennusmääräysten minimiarvon (RakMk minimi 2007–2009).
Tällaisella eristyksellä saavutetaan myös merkittäviä rahallisia säästöjä. Säästö riippuu luonnollisesti energian hinnasta, lämmitystavasta sekä rakennuksen sijainnista. Energiankulutus voidaan laskea seuraavalla kaavalla:
U-arvo (W/Km2)*pinta-ala (m2)*24 (h)*5 550 (Kd) = Wh.
5 550 Kd = lämmitystarveluku eli astepäiväluku lämmityskaudella. Lue lisää Ilmatieteen laitoksen sivuilta!
Kulutus voidaan muuttaa hinnaksi esimerkiksi kertomalla energiankulutus sähkön hinnalla kWh * 0,085c.
Esimerkki 2
Seinäpinta-alaa on 500 m2. Alkuperäinen U-arvo on 1,031. Kun tehdään 50 mm lisäeristys, U-arvo saadaan pudotettua arvoon 0,486. Tällöin erotus on 0,545.
0,545 W/Km2 * 500 m2 * 24h * 5 550 Kd= 36 297 kWh.
36 297 kWh * 0,085 = 3 085 €/vuosi
Viitteellinen vuosisäästö lämpörappauksella 50 mm:n mineraalivillalla.